Pelillistäminen eli gamification on noussut viime vuosina suosituksi tavaksi lisätä motivaatiota ja sitoutumista eri palveluissa. Sitä hyödyntävät niin yritykset, koulut kuin sovelluskehittäjät.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä pelillistäminen tarkoittaa, mistä elementeistä se koostuu ja miten sitä käytetään liiketoiminnassa. Lisäksi tarkastellaan, milloin pelillistäminen toimii ja milloin se voi epäonnistua.
Mitä pelillistäminen tarkoittaa?
Pelillistäminen tarkoittaa peleistä tuttujen elementtien ja mekaniikkojen käyttämistä ei-pelillisissä yhteyksissä. Yleisesti viitatun määritelmän (Deterding ym. 2011) mukaan kyse on pelielementtien soveltamisesta pelien ulkopuolisessa kontekstissa.
Olennaista on, että pelillistäminen ei tarkoita varsinaisen pelin luomista. Sen sijaan olemassa olevaan toimintaan lisätään pelimäisiä piirteitä, jotka tekevät kokemuksesta houkuttelevamman.
Tavoitteena on yleensä lisätä käyttäjien motivaatiota, sitoutumista ja osallistumista. Taustalla vaikuttavat psykologiset periaatteet, kuten onnistumisen tunne, edistymisen näkeminen ja sosiaalinen vertailu.
Pelillistämisen peruselementit
Pelillistäminen rakentuu muutamista toistuvista peruselementeistä. Ne ovat samoja mekaniikkoja, jotka tekevät peleistä koukuttavia.
Yleisimpiä elementtejä ovat pisteet, merkit, tasot, haasteet ja tulostaulut. Näitä voidaan yhdistellä eri tavoin sen mukaan, mitä toiminnalla tavoitellaan.
Pisteet ovat yksinkertaisin tapa palkita käyttäjää suorituksista. Merkit ja tasot puolestaan tekevät edistymisestä näkyvää ja tuovat pitkäjänteisyyttä.
Missä pelillistämistä käytetään?
Pelillistämistä hyödynnetään monilla eri aloilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat markkinointi, koulutus, työympäristöt sekä liikunta- ja terveyssovellukset.
Tunnettu esimerkki on kielisovellus Duolingo. Se käyttää tasoja, pisteitä ja päivittäisiä tavoitteita, jotta oppiminen olisi motivoivaa ja jatkuvaa.
Markkinoinnissa pelillistäminen näkyy usein kanta-asiakasohjelmissa ja pisteiden keräyksessä. Näin asiakkaita kannustetaan palaamaan ja sitoutumaan yritykseen.
Pelillistäminen liiketoiminnassa
Yrityksille pelillistäminen voi olla kustannustehokas tapa erottua kilpailijoista. Pienikin lisäys, kuten pisteohjelma tai haaste, voi tehdä asiakaskokemuksesta houkuttelevamman.
Pelillistämistä voidaan käyttää sekä ulospäin asiakkaille että sisäisesti henkilöstölle. Asiakastyössä se tukee sitoutumista, kun taas työympäristössä se voi motivoida tiimejä ja tehdä tavoitteista näkyvämpiä.
Samalla pelillistäminen tuottaa yritykselle tietoa käyttäjien toiminnasta. Kun käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa pelillistettyjen elementtien kanssa, yritys oppii heidän mieltymyksistään ja käyttäytymisestään.
On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kaikkea kannata pelillistää. Pinnallisesti toteutettuna pelielementit voivat tuntua irrallisilta eivätkä palvele varsinaista tavoitetta.
Milloin pelillistäminen toimii?
Pelillistäminen ei ole automaattinen menestysresepti. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi jo varhaisessa vaiheessa, että suuri osa pelillistetyistä sovelluksista epäonnistuu tavoitteissaan huonon toteutuksen vuoksi.
Onnistunut pelillistäminen lähtee selkeästä tavoitteesta, ei pelkästään pisteiden tai merkkien lisäämisestä. Elementtien tulee tukea sitä toimintaa, jota halutaan vahvistaa.
Suomessa pelillistämistä on tutkinut muun muassa Tampereen yliopiston professori Juho Hamari. Alan asiantuntijoiden mukaan pelillistäminen on kehittynyt pinnallisista elementeistä kohti syvempää osaa palvelujen suunnittelua.
Parhaimmillaan pelillistäminen tekee arkisista toiminnoista motivoivampia ja palkitsevampia. Huonosti toteutettuna se jää irralliseksi kikaksi, joka ei tuota lisäarvoa.
Jos haluat lukea muista liiketoimintaan ja Lahteen liittyvistä aiheista, voit tutustua esimerkiksi artikkeliin Hartwall – Suomen tunnetuin virvoitusjuomatehdas Lahdessa sekä katsauksiin siitä, miten Lahdessa voi viettää aikaa ja millaisia nähtävyyksiä Lahdessa on.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä pelillistäminen tarkoittaa?
Pelillistäminen tarkoittaa peleistä tuttujen elementtien, kuten pisteiden ja tasojen, käyttämistä pelien ulkopuolisissa yhteyksissä. Tavoitteena on lisätä motivaatiota ja sitoutumista.
Mitä eroa on pelillistämisellä ja pelillä?
Pelillistäminen ei ole varsinaisen pelin luomista. Siinä olemassa olevaan toimintaan lisätään pelimäisiä piirteitä tekemättä siitä kokonaista peliä.
Mitä ovat pelillistämisen peruselementit?
Yleisimpiä elementtejä ovat pisteet, merkit, tasot, haasteet ja tulostaulut. Niitä yhdistellään tavoitteen mukaan.
Miten pelillistämistä käytetään liiketoiminnassa?
Yritykset käyttävät pelillistämistä esimerkiksi kanta-asiakasohjelmissa, markkinoinnissa ja henkilöstön motivoinnissa. Se voi lisätä sitoutumista ja tuottaa tietoa käyttäjistä.
Toimiiko pelillistäminen aina?
Ei. Huonosti toteutettuna pelillistäminen voi jäädä irralliseksi. Onnistuminen vaatii selkeän tavoitteen ja elementtejä, jotka tukevat haluttua toimintaa.
Mikä on tunnettu esimerkki pelillistämisestä?
Kielisovellus Duolingo on tunnettu esimerkki. Se käyttää tasoja, pisteitä ja päivittäisiä tavoitteita oppimisen motivoimiseksi.