Jääkiekon historia Suomessa ulottuu 1920-luvulle, jolloin laji tuotiin Keski-Euroopasta ja Kanadasta Tampereelle. Runsaassa sadassa vuodessa pienestä kokeilusta on kasvanut maan suosituin urheilulaji: Suomi on voittanut viisi miesten maailmanmestaruutta sekä olympiakultaa, ja kotimainen pääsarja SM-liiga perustettiin vuonna 1975.
Pikafaktat
| Lajin tulo Suomeen | 1920-luku; ensimmäiset viralliset seuraottelut 1928 |
|---|---|
| Jäsenyys IIHF:ssä | 10.2.1928 |
| Suomen Jääkiekkoliitto perustettu | 20.1.1929 |
| Kotimainen pääsarja | SM-liiga (perustettu 1975; aiemmin SM-sarja 1928–1975) |
| Ensimmäinen MM-kulta | 1995, Tukholma |
| MM-kultia yhteensä (miehet) | 5 (1995, 2011, 2019, 2022, 2026) |
| Olympiakulta | 2022, Peking |
Näin jääkiekko saapui Suomeen (1890-luvulta 1920-luvulle)
Ennen varsinaista jääkiekkoa Suomessa pelattiin jääpalloa eli bandya, jossa pelivälineinä ovat pieni pallo ja koukkupäinen maila. Jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Helsingissä kokeiltiin jääpalloa ja jääkiekkoa muistuttavia pelejä, mutta ne jäivät yksittäisiksi kokeiluiksi, ja bandy oli pitkään selvästi suositumpi talvilaji.
Varsinainen käännekohta koettiin 1920-luvulla. Suomen Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen oli tutustunut jääkiekkoon matkoillaan Keski-Euroopassa ja Kanadassa, ja laji otettiin liiton ohjelmaan vuonna 1927. Samoihin aikoihin Tampereelle tuotiin Kanadasta tilatut mailat ja kiekot, jotka esiteltiin paikallisille pallopelaajille.
Ensimmäiset näytösottelut pelattiin Tampereella tammikuussa 1928. Ensimmäinen virallinen ottelu käytiin helmikuussa 1928 Tampereen Pallon ja Helsingin Palloseuran välillä, ja ensimmäinen Suomen mestaruus ratkottiin samana vuonna 1928: ensimmäiseksi Suomen mestariksi kruunattiin Viipurin Reipas. Ylimmällä tasolla pelattu SM-sarja säilyi Suomen pääsarjana aina vuoteen 1975 saakka.
Kansainvälisesti Suomi otti ison askeleen 10. helmikuuta 1928, kun maa hyväksyttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) jäseneksi. IIHF on lajin maailmanlaajuinen kattojärjestö. Kotimainen Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin 20. tammikuuta 1929, ja sen ensimmäisessä kokoonpanossa oli 17 seuraa. Ensimmäisiin MM-kisoihinsa Suomi osallistui vuonna 1939 Sveitsissä (Basel ja Zürich), joskin turnaus päättyi tappioihin.
Kotimainen sarja ja olosuhteiden kehitys (1950–1970-luku)
Lajin alkuvuosina pelattiin luonnonjäillä, mikä teki harjoittelusta sääolojen armoilla olevaa. Olosuhteet alkoivat parantua 1950-luvulla. Suomen ensimmäinen tekojäärata eli keinotekoisesti jäädytetty kenttä valmistui Tampereen Koulukadulle marraskuussa 1956, ja se mullisti harjoittelumahdollisuudet. Vuonna 1965 Tampereen Hakametsään valmistui jäähalli, jossa suomalainen jääkiekko siirtyi ensimmäistä kertaa sisätiloihin; halli rakennettiin saman vuoden kotikisoja eli Tampereella ja Helsingissä pelattuja MM-kisoja varten.
Myös palkinnoilla on historiansa. Kanadansuomalaiset lahjoittivat vuonna 1950 Kanada-maljan, joka ojennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951 SM-sarjan mestarille, Tampereen Ilvekselle. Malja on edelleen käytössä: nykyään se ojennetaan SM-liigan mestarille.
1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko irtautui muista joukkuelajeista ja kasvoi Suomessa suositummaksi kuin jalkapallo. Samalla maajoukkue alkoi yllättää suuria kiekkomaita: Grenoblen talviolympialaisissa vuonna 1968 Suomi kaatoi Kanadan maalein 5–2.
Vuonna 1975 kotimainen pääsarja ammattimaistui, kun amatööripohjaisesta SM-sarjasta muodostettiin ammattilaissarja SM-liiga. Nykyään siihen kuuluu seuroja ympäri maan, ja eri kausien mestareista saa kokonaiskuvan katsauksella SM-liigan joukkueet.
Leijonien kansainvälinen läpimurto (1980-luvulta nykypäivään)
Suomen miesten maajoukkue tunnetaan Leijonina. Pitkään arvokisoista jäätiin ilman mitalia, kunnes vuonna 1988 Suomi voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, olympiahopeaa Calgaryssa.
Suurin käännekohta koettiin vuonna 1995, kun Suomi voitti historiansa ensimmäisen miesten maailmanmestaruuden Tukholmassa. Finaalissa kaadettiin isäntämaa Ruotsi maalein 4–1, ja Ville Peltonen teki ottelussa kolme maalia.
2000- ja 2010-luvuilla Suomesta kasvoi vakaa huippumaa, joka tuotti runsaasti NHL-pelaajia. Toinen maailmanmestaruus tuli vuonna 2011 ja kolmas vuonna 2019.
Vuodesta 2022 muodostui lajin huippuhetki Suomelle: Leijonat voitti Pekingin olympialaisissa maan ensimmäisen jääkiekon olympiakullan kaatamalla finaalissa ROC-joukkueen 2–1 ja juhli samana keväänä myös maailmanmestaruutta kotikisoissa Tampereella. Viides MM-kulta varmistui vuonna 2026, kun Suomi voitti Sveitsissä pelatun finaalin jatkoajalla.
Aikajana
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1920-luku | Jääkiekko saapuu Suomeen; Luistinliitto ottaa lajin ohjelmaansa vuonna 1927 |
| 1928 | Ensimmäiset seuraottelut Tampereella; Suomi liittyy IIHF:ään 10.2. |
| 1929 | Suomen Jääkiekkoliitto perustetaan |
| 1939 | Suomen ensimmäiset MM-kisat (Basel ja Zürich) |
| 1956 | Suomen ensimmäinen tekojäärata avataan Tampereelle |
| 1965 | Hakametsän jäähalli valmistuu Tampereelle |
| 1975 | SM-sarjasta muodostetaan ammattimaisempi SM-liiga |
| 1988 | Ensimmäinen arvokisamitali: olympiahopea Calgaryssa |
| 1995 | Ensimmäinen MM-kulta Tukholmassa |
| 2011 | Toinen MM-kulta |
| 2019 | Kolmas MM-kulta |
| 2022 | Olympiakulta Pekingissä ja MM-kulta kotikisoissa Tampereella |
| 2026 | Viides MM-kulta (finaali Sveitsissä) |
Jääkiekon merkitys Suomessa tänään
Jääkiekko on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpana urheilulajina. SM-liiga kerää halleihin runsaasti yleisöä, ja kymmenet suomalaispelaajat pelaavat maailman kovatasoisimmassa sarjassa NHL:ssä. Laji näkyy vahvasti myös paikallistasolla: esimerkiksi Lahtea edustaa SM-liigassa Lahti Pelicans, ja kaupungin vahva urheiluperinne on osaltaan tehnyt Lahdesta Suomen urheilupääkaupungin.
Harrastajamäärät ovat suuret, ja laji aloitetaan usein jo lapsena. Aloittelijalle kynnys madaltuu, kun perusvälineet ovat kunnossa: jääkiekkovarusteet aloittelijalle kannattaa hankkia järkevässä järjestyksessä. Lajiin pääsee syvemmälle tutustumalla siihen, miten jääkiekon säännöt ohjaavat peliä ja miten jääkiekon pelipaikat jakautuvat hyökkääjiin, puolustajiin ja maalivahteihin.
Lähteet
- Yle: Kun jääkiekko tuli Suomeen ja Tampereelle
- Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin 1929 (Wikipedia)
- SM-sarja 1928–1975 ja ensimmäinen Suomen mestaruus (Wikipedia)
- Tampere: tekojäärata 1956 ja Hakametsän halli 1965
- Kanada-malja: lahjoitus 1950, ensimmäinen voittaja Ilves (Wikipedia)
- Arto Nevala (2020): Miksi Suomesta tuli jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa – Ennen ja nyt
- Yle: Grenoblen olympialaiset 1968 – Suomi–Kanada 5–2
- SM-liiga perustettiin 1975 (Wikipedia)
- IIHF: Suomen ensimmäinen MM-kulta 1995 (Suomi–Ruotsi 4–1)
- IIHF: olympiakulta ja MM-kulta Tampereella 2022
- NHL.com: Suomen maailmanmestaruus 2026
- Suomen Jääkiekkohistoriallinen Seura (SJHS)
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Milloin jääkiekko tuli Suomeen?
Jääkiekko tuotiin Suomeen 1920-luvulla. Laji otettiin Suomen Luistinliiton ohjelmaan vuonna 1927, ja ensimmäiset ottelut pelattiin Tampereella vuonna 1928.
Milloin Suomi liittyi kansainväliseen jääkiekkoliittoon?
Suomi hyväksyttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) jäseneksi 10. helmikuuta 1928. Kotimainen Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin 20. tammikuuta 1929.
Milloin Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kullan?
Suomen miesten maajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa vuonna 1995 Tukholmassa, kun finaalissa kaatui Ruotsi 4–1.
Kuinka monta jääkiekon maailmanmestaruutta Suomi on voittanut?
Suomen miehet ovat voittaneet viisi MM-kultaa: vuosina 1995, 2011, 2019, 2022 ja 2026. Lisäksi Suomi voitti jääkiekon olympiakultaa Pekingissä vuonna 2022.
Milloin SM-liiga perustettiin?
SM-liiga perustettiin vuonna 1975, kun aiemmasta amatööripohjaisesta SM-sarjasta tehtiin ammattilaissarja. SM-sarjaa oli pelattu vuodesta 1928 lähtien.
